Treenia, Treenia

Torstain treeneista selvittyani ja unimaratonin nukuttuani oli edessa perjantain harjoitukset : 11.30 lukkopaini ja 19.30 BJJ. Molemmat treenit oli lopulta vapaata sparria (iltatreenit piti olla ohjatut, mutta vetaja jai auttamaan Demiania venyttelyssa). Kevyen omatoimisen lammittelyn jalkeen otettiin eria ilman kelloa. Kyyti oli kylla kylmaa parin ruskea- ja mustavyon kyydissa. Kavereiden herkkyys pienimpiinkin liikkeisiin on kasittamatonta. Viela murheellisempaa on 8 minuutin turpasaunan jalkeen kuulla "Very good jiu-jitsu, very good" :) . Tempo on kova ja suurimpana erona Suomeen tuntuu olevan selkea tekemisen ja lepaamisen rytmi. Ensin rajahdetaan johonkin suoritukseen, otetaan positio ja jaadaan hetkeksi lepailemaan ja vaijymaan seuraavaa iskua. Muitten sinivoiden kanssa painiminen on ollut tasaista.

Tama viikonloppu on menty todella kevyesti. Lauantaina kavin venyttelemassa noin 45 minuuttia, noudattaen kaikkien Brasilian kavioiden ohjetta ottaa alussa rauhassa vaikka tuntuisi etta jaksaa vetaa kahdet treenit joka paiva. Ensi viikolla pikkuhiljaa ruvetaan nostamaan tahtia kun jetlagit ja pahin kulttuurishokki alkaa hellittaa.

Treeneja ennen ja niiden jalkeen ollaan muutaman kerran kayty syomassa açaita, marjaa jota nautitaan pirtelomaisena mehuna tai soseena. Etukateen kehuja kuulleena odotin innolla sen syomista, enka pettynyt. Torkean hyvaa. Ehka lahimpana vertauskohteena harmalaiselle on mustikka. Tata pitaisi ehdottomasti saada Suomeen. Ruoka on muutenkin taalla todella hyvaa ja melko edullista. Buffet tyylisia ruokapaikkoja on pilvin pimein ja hinnat ovat kohdillaan. Paino on, hyvasta ruuasta huolimatta, pysynyt aikalailla samoissa kuin lahtiessa. Tosin punnitus tapahtuu paikallisessa apteekissa, koska Adrianon kampilla ei vaakaa ole, mika vaikeuttaa painon tarkempaa seuraamista.

Jatketaan...

VILLE